Miksi isäntäperheeksi

Rotaryn nuorisovaihto-ohjelmaa ei olisi olemassa, elleivät lukemattomat perheet ympäri maailmaa avaisi kotinsa ja sydämensä vaihtoon lähteville nuorille. Suomessakin joka vuosi noin 300 perhettä toivottaa uuden, ulkomaisen perheenjäsenen tervetulleeksi kotiinsa. Isäntäperheenä oleminen tarjoaa tilaisuuden luoda läheisen ystävyyssuhteen ulkomaiseen nuoreen ja sitä kautta myös hänen perheeseensä, tutustua vaihto-oppilaan kulttuuriin ja harjoittaa käytännön kielitaitoa. Se tarjoaa myös mahdollisuuden esitellä vaihto-oppilaalle meidän kaunista maatamme, sen kulttuuria ja tapaamme elää. Syntyvät ystävyyssuhteet saattavat parhaimmillaan kestää eliniän ja luoda pohjaa monenlaiselle kanssakäymiselle tulevaisuudessa. Isäntäperheenä toimiminen on oiva tapa toteuttaa kansainvälisyyskasvatusta niin oman perheen kuin vaihto-oppilaankin osalta!

Isäntäperheen tärkein tehtävä on olla läsnä vaihto-oppilaan elämässä ja tarjota hänelle koti kaukana kotoa. Tavoite on, että jokaisella vaihto-oppilaalla olisi vuoden aikana enemmän kuin yksi isäntäperhe. Kunkin perheen jakso on yleensä 3-4 kuukautta. Jaksojen pituudet voidaan sopia joustavasti ketjussa olevien perheiden kesken.

Perheet ovat nyky-yhteiskunnassa kovin monimuotoisia ja niinpä myös isäntäperheiksi sopivat monenlaiset perheet. Usein ajatellaan, että perheessä pitäisi olla omia teini-ikäisiä nuoria, jotta se olisi sopiva isännöimään vaihto-oppilasta. Se ei kuitenkaan ole vaatimuksena, sillä kokemus on osoittanut, että monissa eri elämäntilanteissa olevat perheet onnistuvat tehtävässä, mikäli heillä vain on mahdollisuus antaa aikaa ja olla läsnä oppilaalle. Niinpä eläkkeellä oleva pariskunta saattaa hyvinkin pystyä antamaan vaihto-oppilaalle enemmän huomiota kuin aktiivisten teinien perhe. Tai pikkulapsiperheestä saattaa sukeutua loistava tuki oppilaan kielenopiskelulle, kun kielitaito kehittyy yhtäaikaa perheen omien lasten kanssa. Myös yhden vanhemman perheet voivat toimia isäntäperheinä, mikäli perheen voimavarat sen muuten sallivat. Koska oppilas joka tapauksessa on vaihtovuotensa aikana useammassa perheessä, on vain rikkautta, kun perheet ovat erilaisia!

Isäntäperheiden ei tarvitse olla rotareita – vaikka toki rotaritkin voivat olla isäntäperheinä. Mutta isäntäperheeksi ryhtyminen saattaa hyvinkin lisätä perheen vanhempien kiinnostusta rotarytoimintaan ja siten  avata tietä kohti rotaryklubin jäsenyyttä. Toisaalta, jos omat lapset haluavat joskus tulevaisuudessa lähteä vaihtoon, isäntäperheenä toimiminen on loistava tapa tutustua läheltä Rotaryn nuorisovaihdon kansainväliseen toimintaan.

Ulkomailta Suomeen tulevat vaihto-oppilaat ovat iältään 15 – 18 -vuotiaita. Suurin osa heistä tulee maista, joissa sen ikäiset nuoret eivät vielä saa elää itsenäistä elämää tai voi esimerkiksi liikkua yksin kaupungilla. Niinpä he usein tuntuvat omiin lapsiimme verrattuina lapsellisemmilta sekä kovin epäitsenäisiltä. Kun tähän vielä lisää sen tosiasian, että moni heistä on todennäköisesti ensimmäistä kertaa elämässään ulkomailla tai edes poissa kotoaan, ymmärtää hyvin, mitä isäntäperheeltä odotetaan. Vaihto-oppilas halutaan antaa lapseksi hyvään kotiin, jossa hän saa tukea ja turvaa koettaessaan sopeutua täysin uuteen kulttuuriin. Usein nuori tutustuu vaihtovuoden aikana paremmin myös itseensä ja tähänkin kasvuprosessiin hän kaipaa isäntäperheen tukea.

Vähimmillään isäntäperheen velvollisuutena on Rotaryn sääntöjen mukaan järjestää oppilaalle majoitus – mielellään oma huone – ja ravinto. Koska kuitenkin toivomme, että vaihto-oppilasta kohdellaan perheenjäsenenä, kuulostaa edellinen hieman yksinkertaistetulta ja jopa kylmältä. Tiedämme kokemuksesta, että nuoret viihtyvät perheissä sitä paremmin, mitä voimakkaammin he tuntevat olevansa perheessä tasavertaisina jäseninä, eikä vain vieraina. Tämä pitää tietysti sisällään sen, että vaihto-oppilaalla on myös puolestaan samat velvollisuudet kuin muilla perheen lapsilla!

Isäntäperheen tehtävänä ei ole toimia ”ohjelmatoimistona” ja keksiä vaihto-oppilaalle jatkuvaa viihdykettä. Osallistuminen perheen normaaliin arkeen, koulunkäynti ja jokin mieluinen harrastus sekä suomen kielen opinnot riittävät tavallisesti pitämään vaihto-oppilaat aktiivisina. Perheiden omat kiinnostuksen kohteet ohjaavat luontevasti myös oppilaan menoja, kun hänet vain hyväksytään mukaan. Vierailut isovanhempien, sukulaisten ja ystävien luona laajentavat kontakteja ja mahdolliset viikonloppuretket kokemuksia. Vaihto-oppilaan omat ystävyyssuhteet syntyvät yleensä ajan mittaan koulussa ja mitä pidemmälle vaihtovuosi kuluu, sitä itsenäisemmin nuoret oppivat järjestämään itselleen ohjelmaa.

Yksi vaihtovuoden tärkeistä tavoitteista on, että nuoret oppisivat myös kohdemaansa kieltä. Kieli on avain kulttuurin ymmärtämiseen ja sitä kautta koko vaihtovuoden kokemus aukeaa parhaiten. Isäntäperheen tehtävänä on tukea oppilaan kielen oppimista. Olisi tärkeää, että perheet jaksaisivat sinnikkäästi puhua heille suomea, ruotsia tai viroa, vaikka se alussa tuntuukin raskaalta. Mutta mitä vähemmän turvaudutaan esimerkiksi englantiin, sitä suurempi nuoren  motivaatio kielen oppimiseen on ja sitä nopeammin hän oppii ymmärtämään suomea. Opitusta kielitaidosta voivat olla ylpeitä sekä nuori itse että isäntäperheet!

Vaihto-oppilaat ovat omalta osaltaan sitoutuneet noudattamaan kansainvälisiä Rotaryn nuorisovaihdon sääntöjä. Säännöissä määritellään muun muassa se, minkälaiset oikeudet oppilaalla on matkustaa vaihtovuoden aikana. Sääntörikkomusasioissa isäntäperheiden odotetaan työskentelevän yhteistyössä rotaryklubin ja -piirin kanssa, mutta rangaistuksista päättää aina piirikomitea. Ankarin rangaistus on oppilaan palauttaminen välittömästi kotimaahansa.

Tutustu vaihto-oppilaan sääntöihin täällä.

Rotaryn nuorisovaihtotoiminta perustuu vapaaehtoiseen hyväntekeväisyyteen, ja siksi isäntäperheillekään ei makseta korvausta. Maailmanlaajuisesti ajatellen näin pystytään osaltaan valvomaan sitä, että isäntäperheillä on taloudelliset mahdollisuudet huolehtia vaihto-oppilaan hyvinvoinnista. Isäntäperheet osallistuvat siis Rotaryn hyväntekeväisyys- ja palvelutyöhön vastaamalla vaihto-oppilaiden ylläpidosta koituvista kustannuksista. Siitä olemme teille kiitollisia!

Jokaisella vaihto-oppilaalla on isäntäklubi, joka on vastuussa hänen vaihtovuotensa järjestelyistä Suomessa. Klubi vastaa oppilaan koulupaikan varaamisesta  sekä isäntäperheiden löytymisestä. Klubin kolmihenkisen nuorisovaihtotiimin vetäjänä on nimetty nuorisovaihtovastaava, joka pitää säännöllistä yhteyttä isäntäperheeseen. Klubin ja perheen vastuut käydään läpi nuorisovaihtovastaavan ja perheen tapaamisen yhteydessä sekä piirin järjestämässä isäntäperheiden koulutustilaisuudessa. Näitä piirikoulutuksia järjestetään tavallisesti alkusyksystä sekä tammikuussa. Mitä tiiviimpää klubin nuorisovaihtotiimin ja isäntäperheiden välinen yhteydenpito on, sitä paremmin yleensä myös vaihto-oppilaan elämä sujuu, ja mahdolliset ongelmat tulevat selvitettyä heti, kun niitä ilmaantuu.

Oppilaan isäntäklubi osallistuu myös vaihto-oppilaan kustannuksiin. Klubi maksaa oppilaan orientaatioleirin vaihtovuoden alussa, koulukustannukset kirjoineen ja koulumatkoineen, virallisiin rotarykokouksiin, piirileirille ja -konferenssiin osallistumisen, mahdollisen suomen kielen kurssin sekä antaa kuukausittain taskurahan.

Vaihto-oppilas itse vastaa vapaa-ajan kuluistaan ja esimerkiksi vaatehankinnoista. Varsinkin lämpimistä maista tulevien oppilaiden ei kuitenkaan ole järkevää ostaa täällä talvivaatteita, joita he eivät tarvitse kotimaassaan. Silloin perheet ja klubi voivat auttaa lainaamalla tarvittavia vaatteita. On myös järkevää ohjata nuori käytettyjen vaatteiden kauppaan. Monelle matalamman kustannustason maasta saapuvalle oppilaalle on suuri yllätys, kuinka paljon täällä kaikki maksaa. Klubilta saatu taskuraha ei riitä moneen elokuva- tai kahvilakäyntiin. Sitä paitsi omista rahoista ja menoista huolehtiminen saattaa olla nuorelle aivan uutta, jolloin rahankäytön suunnittelua täytyy ensin opetella. Jo pelkkä vaihtoon lähtö – oppilas maksaa itse lentomatkat, vakuutuksen ja vaihdon järjestelymaksun – on monen oppilaan omalle perheelle suuri taloudellinen uhraus, eikä suinkaan kaikki oppilaat saa kotoaan lisärahoitusta vaihtovuoden juokseviin menoihin.

Rotaryn nuorisovaihdon koko Suomen organisaatio, Monipiiri, järjestää vuosittain vaihto-oppilaille vapaaehtoisia matkoja, jotka oppilaat maksavat itse. Joskus oppilaat joutuvat säästämään käyttörahoistaan voidakseen osallistua näille mielenkiintoisille ja halutuille matkoille, koska heidän omilla vanhemmillaan ei ole mahdollisuutta osallistua kustannuksiin. Silloin isäntäperhe ja klubi voivat auttaa oppilasta löytämään pieniä hanttihommia (esimerkiksi ikkunanpesua, siivousta, haravointia, lumenluontia), joista saaduilla palkkioilla matka saataisiin maksetuksi.

Isäntäperheen opas

Isäntäperheiden avuksi on koottu tiivis opas, jossa on käsitelty monia yllämainittuja asioita, mutta myös muita tärkeitä käytännön kysymyksiä.
Oppaaseen voi tutustua täällä.

Oppaasta löytyvät muun muassa vaihto-oppilaiden säännöt sekä käytännöllinen lista ensimmäisen illan kysymyksistä. Kysymysten tarkoituksena on auttaa oppilasta saamaan käsitys isäntäperheen arkielämän pelisäännöistä ja helpottaa sopeutumista.  Sama lista useilla eri kielillä löytyy kansainvälisiltä Rotary-nuorisovaihdon sivuilta tästä linkistä.