Ennen vaihtoa
Miten sijoittelu kohdemaihin tapahtuu?
Kun hakemukset ovat valmiina Rotaryn oppilastietokannassa joulukuussa, käynnistyy valmistautuminen vaihtovuoteen. Tammikuun aikana varmistuu, kuinka monta vaihtopaikkaa Suomi saa kuhunkin maahan ja hakijat voidaan sijoittaa kohdemaihin. Paikkojen määrä eri maissa vaihtelee vuosittain. Joissain maissa on vain yksi paikka suomalaisille ja joissain suurissa, useita rotarypiirejä sisältävissä maissa taas useampia. Oppilas pyritään sijoittamaan johonkin toivelistansa maasta. Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että oppilaalle tarjotaan paikkaa hänen toivelistansa ulkopuolelta. Silloin on hyvä muistaa, että tärkeintä on itse vaihtokokemus – ei se, missä maassa vaihto toteutuu!
Helmikuussa oppilaalle tulee tieto siitä, mihin maahan hänen hakemuksensa lähetetään. Kyseisen maan kirjeenvaihtaja etsii oppilaalle isäntäklubin, joka puolestaan huolehtii paikkakunnaltaan oppilaalle sopivan koulun sekä isäntäperheet. Lopullinen tieto paikkakunnasta, koulusta ja ensimmäisestä isäntäperheestä tulee oppilaalle yleensä huhti–toukokuussa. Silloin vasta EU:n ulkopuolisiin maihin lähtevät oppilaat pääsevät hakemaan oleskelulupaa/viisumia. Oleskelulupahakemus onkin syytä tehdä heti, sillä käsittelyajat ovat erittäin pitkiä, pahimmillaan kuukausia.
Pakolliset koulutukset vaihtoon lähtijöille
Vaihtoa edeltävän syksyn ja kevään aikana vaihtoon lähteville ja heidän vanhemmilleen järjestetään kolme koulutustilaisuutta, jotka ovat pakollisia. Niissä käydään läpi vaihtovuoteen kuuluvia tärkeitä asioita kuten sääntöjä, turvallisuutta, oppilaan ja Rotaryn velvollisuuksia, vakuutusasioita ja matkajärjestelyjä. Erittäin tärkeitä ja hyödyllisiä ovat myös aikaisemmin vaihdossa olleiden nuorten eli rotexien omakohtaiset käytännön neuvot ja kokemukset, jotka valaisevat kulttuurieroja. Rotexit ovat mukana koulutuksissa.
Koulutuksista kaksi järjestetään piiritasolla ja kolmas on suuri valtakunnallinen tilaisuus, jonne kokoontuvat kaikki vuosi- tai kesävaihtoon lähtevät nuoret vanhempineen. Tämä koulutustilaisuus järjestetään yhtenä lauantaina huhtikuun loppupuolella. Siellä myös sovitetaan ja tilataan Rotaryn edustusbleiseri, jonka jokainen tarvitsee vaihtoon lähtiessään ja joka maksetaan itse. Tästä bleiseristä tulee eräänlainen kertomus vaihto-oppilasvuodesta, sillä siihen kerätään muistoja vuoden varrelta. Bleiseriä käytetään vuoden aikana virallisissa rotarytilaisuuksissa. Bleiseri on jokaisen vaihto-oppilaan aarre, joka säilyy monella läpi elämän!
Opiskele kieltä ennakkoon
Vaihto-oppilasvuodesta saa irti sitä enemmän, mitä paremmin osaa kohdemaan kieltä. Kieli on myös avain kulttuuriin. Jotkut maat, kuten Ranska, edellyttävät kielen perusasioiden hallitsemista ennen vaihdon alkua. Jos et osaa ennakkoon ollenkaan kohdemaasi kieltä, kannattaa kevätlukukausi ja kesä käyttää kieliopintoihin. Pienetkin pohjaopinnot auttavat kielen haltuunotossa paikan päällä. Koulujen kielitarjonnan lisäksi etsi kielikursseja kansalaisopistoista, netistä (esimerkiksi worddive.com/fi/), hyödynnä kesäyliopiston kursseja tai kysy kielikursseja kohdemaasi suurlähetystöstä. Esimerkiksi Brasilian suurlähetystö on usein järjestänyt portugalin kielen alkeiskursseja keväisin.
Kuuntele podcasteja, radiota tai äänikirjoja ja totuttele kuuntelemaan kohdemaasi kieltä, vaikka et vielä mitään ymmärtäisikään! Katsele elokuvia ja kuuntele musiikkia! Muuta puhelimesi asetukset uudelle kielelle, niin saat hyvää harjoitusta! Kieltä voi opiskella monin eri tavoin, käytä vain mielikuvitusta.
Perehdy maan kulttuuriin, historiaan ja maantieteeseen
Sinun kannattaa ehdottomasti tutustua kohdemaasi kulttuuriin, historiaan ja maantieteellisiin olosuhteisiin ennen lähtöä, se auttaa sopeutumisessa ja tekee hyvän vaikutuksen. Lisäksi pystyt helpommin muodostamaan kokonaiskuvan näkemistäsi ja kokemistasi asioista, jos olet tehnyt taustatyötä. Kun selvität ilmasto-olosuhteet etukäteen, pystyt myös pakkaamaan oikeanlaisia vaatteita mukaan.
Vinkkejä pakkaamiseen
Yleisohjeena kannattaa muistaa, että mitä vähemmän tavaraa viet mukanasi, sen parempi! Kokemuksesta tiedämme, että jokaisen vaihto-oppilaan omaisuus lisääntyy vuoden aikana ja tavaroiden saaminen takaisin kotimaahan tulee kalliiksi, jos niitä joutuu lähettämään postipakettina tai maksamaan niistä ylipainomaksua lennoilla.
Vaatteiden osalta usein riittää, että alusvaatteita on viikoksi ja sen lisäksi muutamia t-paitoja, farkut/muut jokapäiväiseen käyttöön sopivat pitkät housut, huppari tai collegepaita, shortsit, uima-asu sekä yksi siistimpi asu kenkineen mahdollisia juhlatilaisuuksia varten. Ulkovaatteet tulee valita kohdemaan sääolosuhteiden mukaan. Vaihto-oppilaan edustusasu kaikissa rotarytilaisuuksissa on rotarybleiseri ja sen kanssa siistit housut tai hame. Poikien on hyvä ottaa mukaan ainakin yksi kauluspaita, jota voi tarvittaessa käyttää bleiserin kanssa. Pukukoodi saattaa tietyissä tilanteissa olla yllättävän konservatiivinen!
Koska nuoret haluavat yleensä pukeutua niin, etteivät liiaksi erotu valtavirrasta, haluat todennäköisesti ostaa joitain vaatteita paikan päällä, kunhan ensin näet, minkälainen on paikallinen tyyli. Monissa maissa vaatteet ovatkin halvempia kuin Suomessa. Lisäksi vaihto-oppilaat voivat yleensä lainata vaatteita ja tarvikkeita isäntäperheiltä, joten kaikkea ei tarvitse viedä mukana. Useimmilla mailla on oma RYE-huppari – myös Suomen rotareiden nuorisovaihdolla. Haluat ehkä hankkia sellaisen kohdemaastasi, joten kovin montaa hupparia ei kannata pakata mukaan Suomesta. Ne ovat tilaavieviä vaatekappaleita, eikä niitä lopulta tarvita useita. On myös tavallista, että vaihto-oppilaat saavat huppareita ja t-paitoja lahjaksi vaihdon aikana.
Suomalaiset sähkölaitteet eivät välttämättä toimi ulkomailla ilman muuntajaa tai ainakin pistokkeet saattavat olla erilaisia, joten niiden mukaan ottamista ei suositella ollenkaan. Poikkeuksena partakoneet, puhelimen ja läppäreiden/padien laturit, joita varten kannattaa hankkia oikeanlainen adapteri. Netistä löytyy helposti tietoa eri maiden käyttämistä pistorasioista sekä sähkövirran jännitteestä.
